Izoran keeleel käänsi N.I. Molotsova. — Leningrad, Moskova: Riikin
ucebno-pedagogiceskoi izdatelstva, 1937.
Учебник. — М., Л.: Государственное учебно-педагогическое
издательство, 1937. .
На ижорский язык перевела Н.И. Молодцова. Toimitussana..
Möö noisemma tiijustammaa loontoa. Tiitoa, kumpa tiijustaa loontoa, kutsutaa loonnontiijoks. Möö noisemma tiijustammaa maata, vettä, vozduhaa, möö noisemma tiijustammaa kasvoja, elokkaja, inmihist.
Tiijustaa loontoa pittää ei vaa sitä vart, jot tiitää mitä tapahtuu loonnoos. Sitä on tarvis i sitä vart, jot tiitää, kuin inmihiin omal tööl voittaa loontoa i polzuittaa sitä itsen hvväks.
Vet kaik, minenkä möö palzuitamma meijen elämääs, — kaikellaiset tööasut, rooka, vaate, elohoone, — on valmissettu siitä, mitä möö saautamma loonnoost.
Loonnoon tiijool on meitä vart suur merkitös. Se avittaa meille okiast saavva tiitä loontoa. Se avittaa meijen sotsialisticeskois stroitelstvaas. Loonnoontiito alkutiijot meijen pittää saavva jo alkuşkouluus. Kirjan sisus.
Kyntömaa ja maastkaivettavat..
Pintamaa.
Mitä ono pintamaas.
Peregnoi.
Savi.
Liiva.
Granitta.
Kuin murenoo granitta.
Kuin tekahuu savislantsa ja liivakivi.
Saven, liivan ja kiven polizuittamiin kansantalohuvees..
Kuin savest tehhää kirpicaa.
Kuin savest tehhää astioja.
Kuin tehhää klazzia ja klaziastioja.
Mihi männöö granitta.
Kalkkikivet.
Kalkki.
Sementti i betoni.
Soola.
Kivisoola.
Itseseisottunt soola.
Soolalähteet.
Soolan saauttamiin meriveest.
Soolat, kummat männööt udobrennia vart.
Maast saautettava polttomateriala.
Kuin tekahuu torfa.
Kuin saautettaa ja mitä tehhää torfast.
Kuin tekahui kivihiili.
Kuin saautettaa kivihiiltä.
Kuin saautettaa neftiä.
Polttomateriala SSSR-n kansantalohuves.
Metallat.
Rautaruuda.
Kuin saautetta rautaruudaa.
Kuin saavvaa cugunaa, teräst ja rautaa.
Vaski.
Alymini.
Tina.
Kulta.
Metallat SSSR-n kansantalohuves.
Vesi..
Veen kolt ololaajaa.
Onko loonnonvesi puhas.
Kuin puhassettaa sommelaa vettä.
Kuin puhassettaa vettä sooloist.
Vihma ja lumi.
Kasse ja härmi.
Veen pöörimiin loonnoos.
Soojentamisest vesi levenöö ja jäähtymisest kaijenoo.
Veen levenömiin jäähtymisest.
Termometra.
Veen töö loonnoos.
Veen voiman poljzuittamiin talohuves.
Vesiliikuttajat.
Meijen vesielektrostantsiat.
Paaruliikuttajat.
Vozduha.
Vozduha ottaa tilan.
Vozduhaal ono paino.
Vozduha ono takissattava ja notkia.
Vozduhan levenömiin varistamisest ja takistumiin jäähtymisest.
Vozduha kehnost laskoo läpi lämmän.
Miltain vozduha ono kerkiämp — lämmä vai kylmä.
Ensimäiset lentäjät.
Vozduha§aara.
Ilmalaiva.
Tuuli.
Tuulen töö talohuves.
Mist ono tekahunt vozduha.
Kisloroda.
Uglekisloi gaaza.
Oopbtta, kumpa näyttää vozduhan sostavan.
IV. Elektricestva loonnoos..
Mikä ono jyry ja valkian iskemiin.
Gramootvoda.
Elektricestva kansantalohuves.
V. Kasvon elämä.
Kuin varraa keväest elläät kasvot.
Pupuşkat.
Lehtiimiin.
Kukkimiin.
Ensimäset kevväen kukat.
Kuin jyväst kasvaa kasvo.
Kasvon juuret.
Rohoiset kasvon lehet —.
Miltaiset varret ovat eri kasvoil.
Kasvot höyryttäät vettä.
Kukkiist, sikiäisist ja tuulest.
Kukkivaas visnjasaäduus.
Kukkivaal ruspellool.
Kulttuurikasvoin kasvamiin.
Tervehyen hoito.
Töö ja lepo şkouluus.
Töö ja hookamiin kois.
Tööläisiin töö ja hookamiin.
Mikrobat ollaa tarttuviin tautiin levittäjät.
Sikiäiset — tarttuvin tautiin kantajat.
Hookamiin kesäl.
Kuin sovetin oikuus pittää hoolt töötätekeviin ja heijen.
lapsiin tervyest.
Lisähys.
Mitä pittää korjata şkoulun töötä vart.
На ижорский язык перевела Н.И. Молодцова. Toimitussana..
Möö noisemma tiijustammaa loontoa. Tiitoa, kumpa tiijustaa loontoa, kutsutaa loonnontiijoks. Möö noisemma tiijustammaa maata, vettä, vozduhaa, möö noisemma tiijustammaa kasvoja, elokkaja, inmihist.
Tiijustaa loontoa pittää ei vaa sitä vart, jot tiitää mitä tapahtuu loonnoos. Sitä on tarvis i sitä vart, jot tiitää, kuin inmihiin omal tööl voittaa loontoa i polzuittaa sitä itsen hvväks.
Vet kaik, minenkä möö palzuitamma meijen elämääs, — kaikellaiset tööasut, rooka, vaate, elohoone, — on valmissettu siitä, mitä möö saautamma loonnoost.
Loonnoon tiijool on meitä vart suur merkitös. Se avittaa meille okiast saavva tiitä loontoa. Se avittaa meijen sotsialisticeskois stroitelstvaas. Loonnoontiito alkutiijot meijen pittää saavva jo alkuşkouluus. Kirjan sisus.
Kyntömaa ja maastkaivettavat..
Pintamaa.
Mitä ono pintamaas.
Peregnoi.
Savi.
Liiva.
Granitta.
Kuin murenoo granitta.
Kuin tekahuu savislantsa ja liivakivi.
Saven, liivan ja kiven polizuittamiin kansantalohuvees..
Kuin savest tehhää kirpicaa.
Kuin savest tehhää astioja.
Kuin tehhää klazzia ja klaziastioja.
Mihi männöö granitta.
Kalkkikivet.
Kalkki.
Sementti i betoni.
Soola.
Kivisoola.
Itseseisottunt soola.
Soolalähteet.
Soolan saauttamiin meriveest.
Soolat, kummat männööt udobrennia vart.
Maast saautettava polttomateriala.
Kuin tekahuu torfa.
Kuin saautettaa ja mitä tehhää torfast.
Kuin tekahui kivihiili.
Kuin saautettaa kivihiiltä.
Kuin saautettaa neftiä.
Polttomateriala SSSR-n kansantalohuves.
Metallat.
Rautaruuda.
Kuin saautetta rautaruudaa.
Kuin saavvaa cugunaa, teräst ja rautaa.
Vaski.
Alymini.
Tina.
Kulta.
Metallat SSSR-n kansantalohuves.
Vesi..
Veen kolt ololaajaa.
Onko loonnonvesi puhas.
Kuin puhassettaa sommelaa vettä.
Kuin puhassettaa vettä sooloist.
Vihma ja lumi.
Kasse ja härmi.
Veen pöörimiin loonnoos.
Soojentamisest vesi levenöö ja jäähtymisest kaijenoo.
Veen levenömiin jäähtymisest.
Termometra.
Veen töö loonnoos.
Veen voiman poljzuittamiin talohuves.
Vesiliikuttajat.
Meijen vesielektrostantsiat.
Paaruliikuttajat.
Vozduha.
Vozduha ottaa tilan.
Vozduhaal ono paino.
Vozduha ono takissattava ja notkia.
Vozduhan levenömiin varistamisest ja takistumiin jäähtymisest.
Vozduha kehnost laskoo läpi lämmän.
Miltain vozduha ono kerkiämp — lämmä vai kylmä.
Ensimäiset lentäjät.
Vozduha§aara.
Ilmalaiva.
Tuuli.
Tuulen töö talohuves.
Mist ono tekahunt vozduha.
Kisloroda.
Uglekisloi gaaza.
Oopbtta, kumpa näyttää vozduhan sostavan.
IV. Elektricestva loonnoos..
Mikä ono jyry ja valkian iskemiin.
Gramootvoda.
Elektricestva kansantalohuves.
V. Kasvon elämä.
Kuin varraa keväest elläät kasvot.
Pupuşkat.
Lehtiimiin.
Kukkimiin.
Ensimäset kevväen kukat.
Kuin jyväst kasvaa kasvo.
Kasvon juuret.
Rohoiset kasvon lehet —.
Miltaiset varret ovat eri kasvoil.
Kasvot höyryttäät vettä.
Kukkiist, sikiäisist ja tuulest.
Kukkivaas visnjasaäduus.
Kukkivaal ruspellool.
Kulttuurikasvoin kasvamiin.
Tervehyen hoito.
Töö ja lepo şkouluus.
Töö ja hookamiin kois.
Tööläisiin töö ja hookamiin.
Mikrobat ollaa tarttuviin tautiin levittäjät.
Sikiäiset — tarttuvin tautiin kantajat.
Hookamiin kesäl.
Kuin sovetin oikuus pittää hoolt töötätekeviin ja heijen.
lapsiin tervyest.
Lisähys.
Mitä pittää korjata şkoulun töötä vart.