Kääntänt N.J. Molodsova. — Leningrad, Moskova: Riikin
ucebno-pedagogiceskoi izdateljstva, 1937.
М., Л.: Государственное учебно-педагогическое издательство, 1937.
Утверждено Наркомпросом РСФСР.
На ижорский язык перевела Н.И. Молодцова. Kirjan sisus.
Kasvoloin elo.
Kuin leventyyt kasvot.
Seemeniin leventymmiin tuulen avul.
Seemeniin leventymmiin elokkain avul.
Kulttuurakasvoloin seemeniin kylvö.
Miks kasvoitus meil ei oo yhenlaajain joka paikaas.
Maitokukks.
Metsän puut.
Kuiviin paikkoin kasvot.
Vesikasvot.
Kulttuurakasvot.
Jyväkasvot.
Tarhakasvot.
Tehnlceskoi kulttuurat.
Uuvvet kulttuurakasvot.
I.V. Micurinan tööst.
Elokkain Elo..
Monikkaist veeselävist selkäpiittömist elokkaist.
Reeskaveen kravut.
Vesislkläiset.
Plavuntsa.
Vesilutcikkaln.
Merielokkaat.
Kalat..
Meijen reeskaveen kalat—karassi ja hauki.
Karassikala.
Hauki.
Akulat.
Syänveen kalat.
Kalloin proombslapyytö.
Kalankasvatus.
Kalankasvatuszavodat.
Maal ja vees elävät elokkaat..
Konna.
Miltaisia elokkaita möö saomma vees ja maal eläviks.
Kääkonnat.
Tritonat.
Röömijät..
Suenliika.
Meijen maot—tanvasmato ja jaadumato.
Tanvasmato.
Jaadumato.
Variloin maijen röömijät.
Maot.
Krokodilat.
Cerepahat.
Linnut..
Hiisnikkalinnut.
Kokko.
Sakkeli.
Jyvänsööjät linnut.
Punarinta.
Kärkkällntu.
Meijen ystävät—sikiäissööjät linnut.
Pääskö.
Sinitsat.
Kuin sikihyyt linnut.
Kotilinnut.
Kyyhkyläiset.
Kanat.
Imettävät elokkaat..
Variloin ja kylmiin maijen diikkoit fveerit.
Zirafa.
Slona.
Leva.
Tigra.
Merikarhu.
Merizveerit.
Hyle.
Kiitat.
Kotisilvotat.
Lehmän alkuperä.
Hepoisen alkuperä.
Sian alkuperä.
Krolikan alkuperä.
Verblyda—liivamaan laiva.
Pohjan oleni.
Obezjanat.
Marakatit.
Inmihisenmootoiset obezjanat.
INMIHISEN RUUMEEN STROJENJA JA ELO..
Skiletti..
Kuin yhistyyt luut toin toiseen kera.
Luun strojenja.
Miltaisest aineest ovat luut 'tekahunneet.
Nooret ja vanhat luut.
Selkäpii.
Rintakletka.
Jalkoin ja kässiin luut.
Luut, kumpiin avul jalat ja käet ovat kiin ruumees.
Pääluu.
Muskulat ja heijen töö.
Muskuloin takistummiin.
Muskuloin töö.
Töön ja fizkulttuuran merkitys muskuloin kehittymises.
Toittiimiin..
Mist ono meijen söökki.
Söökin sulamiin.
Kuin Toittoaineet omahuut.
Glavnoimmat toittiimispraavilat.
Henkäämiin..
Kuin vozduha pääsöö kerkiälihhaa.
Kuin hengätää ja polshengätää vozduhaa.
Kuin muuttiijaa vozduha kerkiälihois henkäämisen aikaan.
Voittelu puhtaan ja sveesan vozduhan poolest.
Hoitiimiin sota-jaadualneist.
Verenkäymiin..
Veri.
Kuin liikkuu veri meijen ruumees.
Pittää hoitaa syänmunnaa.
Kuin joutuut pois meijen ruumeest hänes tekahunneet kelpaamattomat.
ja vrednolt aineet.
Pockat ja heijen töö.
Nahka.
Hoolen pitämiin meijen nahast.
Nervasisteema..
Nervoin omintukset.
Selkäaivot ja niijen merkitys.
Pääaivot ja niijen merkitys.
Cuvstvaorganat.
Inmihisen alkuperäst..
Mitä sannoot jäänösorganat inmihisen ruumees.
Mitä näyttää inmihisen ja inmihisenmootoisiin obezjannoin yhtehys.
Ket siis oltii inmihisen predkat? .
Töön tehomiln entisen obezjanan muuttumises inmihiseks.
Lisä.
Tehtävät itsenäistä töötä vart.
На ижорский язык перевела Н.И. Молодцова. Kirjan sisus.
Kasvoloin elo.
Kuin leventyyt kasvot.
Seemeniin leventymmiin tuulen avul.
Seemeniin leventymmiin elokkain avul.
Kulttuurakasvoloin seemeniin kylvö.
Miks kasvoitus meil ei oo yhenlaajain joka paikaas.
Maitokukks.
Metsän puut.
Kuiviin paikkoin kasvot.
Vesikasvot.
Kulttuurakasvot.
Jyväkasvot.
Tarhakasvot.
Tehnlceskoi kulttuurat.
Uuvvet kulttuurakasvot.
I.V. Micurinan tööst.
Elokkain Elo..
Monikkaist veeselävist selkäpiittömist elokkaist.
Reeskaveen kravut.
Vesislkläiset.
Plavuntsa.
Vesilutcikkaln.
Merielokkaat.
Kalat..
Meijen reeskaveen kalat—karassi ja hauki.
Karassikala.
Hauki.
Akulat.
Syänveen kalat.
Kalloin proombslapyytö.
Kalankasvatus.
Kalankasvatuszavodat.
Maal ja vees elävät elokkaat..
Konna.
Miltaisia elokkaita möö saomma vees ja maal eläviks.
Kääkonnat.
Tritonat.
Röömijät..
Suenliika.
Meijen maot—tanvasmato ja jaadumato.
Tanvasmato.
Jaadumato.
Variloin maijen röömijät.
Maot.
Krokodilat.
Cerepahat.
Linnut..
Hiisnikkalinnut.
Kokko.
Sakkeli.
Jyvänsööjät linnut.
Punarinta.
Kärkkällntu.
Meijen ystävät—sikiäissööjät linnut.
Pääskö.
Sinitsat.
Kuin sikihyyt linnut.
Kotilinnut.
Kyyhkyläiset.
Kanat.
Imettävät elokkaat..
Variloin ja kylmiin maijen diikkoit fveerit.
Zirafa.
Slona.
Leva.
Tigra.
Merikarhu.
Merizveerit.
Hyle.
Kiitat.
Kotisilvotat.
Lehmän alkuperä.
Hepoisen alkuperä.
Sian alkuperä.
Krolikan alkuperä.
Verblyda—liivamaan laiva.
Pohjan oleni.
Obezjanat.
Marakatit.
Inmihisenmootoiset obezjanat.
INMIHISEN RUUMEEN STROJENJA JA ELO..
Skiletti..
Kuin yhistyyt luut toin toiseen kera.
Luun strojenja.
Miltaisest aineest ovat luut 'tekahunneet.
Nooret ja vanhat luut.
Selkäpii.
Rintakletka.
Jalkoin ja kässiin luut.
Luut, kumpiin avul jalat ja käet ovat kiin ruumees.
Pääluu.
Muskulat ja heijen töö.
Muskuloin takistummiin.
Muskuloin töö.
Töön ja fizkulttuuran merkitys muskuloin kehittymises.
Toittiimiin..
Mist ono meijen söökki.
Söökin sulamiin.
Kuin Toittoaineet omahuut.
Glavnoimmat toittiimispraavilat.
Henkäämiin..
Kuin vozduha pääsöö kerkiälihhaa.
Kuin hengätää ja polshengätää vozduhaa.
Kuin muuttiijaa vozduha kerkiälihois henkäämisen aikaan.
Voittelu puhtaan ja sveesan vozduhan poolest.
Hoitiimiin sota-jaadualneist.
Verenkäymiin..
Veri.
Kuin liikkuu veri meijen ruumees.
Pittää hoitaa syänmunnaa.
Kuin joutuut pois meijen ruumeest hänes tekahunneet kelpaamattomat.
ja vrednolt aineet.
Pockat ja heijen töö.
Nahka.
Hoolen pitämiin meijen nahast.
Nervasisteema..
Nervoin omintukset.
Selkäaivot ja niijen merkitys.
Pääaivot ja niijen merkitys.
Cuvstvaorganat.
Inmihisen alkuperäst..
Mitä sannoot jäänösorganat inmihisen ruumees.
Mitä näyttää inmihisen ja inmihisenmootoisiin obezjannoin yhtehys.
Ket siis oltii inmihisen predkat? .
Töön tehomiln entisen obezjanan muuttumises inmihiseks.
Lisä.
Tehtävät itsenäistä töötä vart.